Internet: Mogadishu vai 1970-luvun New York?
Nettiä on vertailtu alusta alkaen fyysiseen maailmaan. Erityisesti 1990-luvun alkupuolella se nähtiin kyberavaruutena, viimeisenä rajaseutuna 1800-luvun Villin lännen tapaan.
Viimeistään sosiaalisen median myötä netin pitäisi olla asutettu ja siellä sivistyksen vallita, verojenmaksun sujua, ja jokainen voisi käyskennellä netissä turvallisesti kännissä. Toisin on käynyt.
Sean Gallagher pohtii, näyttääkö netti tällä hetkellä 1970-luvun New Yorkilta, jossa rikollisuus ja turvattomuus rehottivat. New Yorkin mittavalla uudistusohjelmalla New York saatiin korjattua, melkein kuin Batmanissa.
Gallagher kysyy, onko netti matkalla 1970-luvun New Yorkista kohti Somalian Mogadishua. Netin tulevaisuuksista on läjäpäin ennakointeja ja skenaarioita. Gallagher esittelee kyberturvallisuuden asiantuntija Jason Healeyn viisi skenaariota vuodelta 2009.
Netin rinnastaminen fyysiseen todellisuuteen on monella tapaa kiinnostavaa. Vertauskuvissa on riskinsä, mutta nykyistä sosiaalista mediaa voidaan ajatella lomaparatiiseina tai turvattuina asuinalueina. Ja nekin vuotavat rikollisineen.
Osa netistä on ollut pitkään maastoa, jossa liikkuessa on hyvä tietää mitä tekee – samaan tapaan kuin hämärissä yökerhoissa, hylätyissä teollisuushalleissa, tyhjillä tonteilla kaupunkien keskustoissa tai rajaseuduilla samoillessa. Netin kaupoissa ja kauppakeskuksissa tulee suunnilleen palvelluksi, mutta luottokortti voi kadota äkkiä.
Erilaisia stalkkaajia ja pervoja on netissä melkein jokaisen kotinurkilla. Netillä on oma alamaailmansa, ja hämyisiä alan mestoja löytyy netin pimeästä Tor-verkosta. Mutta niihin ei tavallinen netinkäyttäjä eksy.
Suomen netissä elettiin ehkä vielä 1990-luvulla auvoisan Impivaaran hengessä, mutta ei tilanne vieläkään ole järin paha.
Ehkäpä Suomi-nettiä voisi ajatella keskisuurena suomalaiskaupunkina. Poliisia toisinaan tarvitaan, mutta tavallinen ihminen saa olla rauhassa, kun käyttää lievää arkijärkeä.
Tavallinen ihminen ryöstetään netissä nykyään helposti jo kauppa- tai pankkireissulla. Uutta on, että aiemmin lihamaailmassa kauppaan tai pankkiin sai mennä rauhassa. Nyt eri maiden turvallisuuspalvelut seuraavat arkiliikuntaa netissä ilman järjellistä syytä.
Healeyn viisi skenaariota netin turvallisuudesta todennäköisyyksineen ovat: Paratiisi (vähäinen), Nykytila (keskivahva), Taistelutanner (todennäköinen), Balkanisaatio (vähäinen) ja Kybergeddon eli Romahtanut valtio (vähäinen?).
Toisin kuin tulevaisuuksientutkimuksessa, Healeyn skenaariot eivät edusta tasapuolista variaatiota ja skenaarioita dystopiasta utopiaan.
Paratiisi ja Nykytilan säilyminen ovat selkeitä. Taistelutantereessa valtiot ja terroristit taistelevat netistä siinä missä fyysisistäkin maaplänteistä. Sen lisäksi nettiä käytetään hyökkäyksissä fyysisiin kohteisiin, kuten ydinvoimaloihin, pankkeihin ja talouskeskuksiin.
Balkanisaatiossa netti pirstoutuu kansallisiksi ja kaupallisiksi neteiksi. Esimerkiksi sähköpostin perillemeno voisi kestää päiviä turvatarkastusten vuoksi. Bloggasin tästä 21.1.2014.
Kybergeddon on sitten jotain Harmageddonin kaltaista, jolloin tavalliset järki-ihmiset menevät nettiin vain pakon edessä. Tietokoneeseen tunkeutuu heti pöpöjä, jääkaappi ei aukea ilman lunnaita, ja hissistä saa sähköiskun.
Netti ei romahda, teknisesti katsoen. Healey ei ennakoi netin siirtymistä kivikautiseen kulttuurin, jossa nuijalla kopautetaan toisia. Mutta tällä menolla aika primitiivisiä nettejä on luvassa.
Ehkäpä jälkipolvet toteavat, että vuosituhannen vaihteen netti olikin liian hyvää ollakseen totta.