Hairio.info aikoo Suomen tilannekuvaksi
Valtioneuvoston kanslia on pantannut Tilannekuva.fi-osoitetta vuositolkulla. Tarkoitus oli Aasian tsunamin jälkeen luoda kansalaisten kriisitietopalvelu, mutta rahaa ei kuulemma ole ollut.
Maailmalla alkaa yleistyä hätäpalvelut, joihin kansalaiset voivat lähettää kollektiivisesti havaintojaan. Suomessa Etelä-Savon pelastuslaitoksen koordinoima Hairio.info toteuttaa tätä ideaa. Kun ihminen havaitsee häiriön arjessa, hän voi lähettää kätevästi kännykällä kuvan selityksineen.
Suomalaisella ympäristöhallinnolla on pitkäaikainen kokemus suomalaisten vapaaehtoisista luontohavainnoista. Niiden on arvioitu vastaavan 40 henkilötyövuotta. Myös hätätilanteissa paikalliset havainnot ovat tärkeässä roolissa.
Suomessa on toiminut pitkään Tilannehuone.fi. Se tarjoaa lähes reaaliaikaisestipelastuslaitoksen hälytyksiä sekä uutisina että kartalla.
Satuin voittamaan Apps4Finland-kilpailun 2011 Idea-sarjan konseptilla, jossa hahmottelin, millainen valtion Tilannekuva.fi voisi olla. Konsepti perustui monivuotiseen tutkimukseen ihmisten itseorganisoitumisesta ja joukkoälystä netissä.
Otin yhteyttä vuonna 2013 yhteen vastaavaan viranomaishankkeeseen, jossa tavoitteena oli luoda Hairion.infon kaltainen palvelu. Sain kohteliaan vastauksen, että ulkopuolisia ei oteta konsultoimaan maksuttakaan vaan hanke hyödyntää konseptoinnissa muun muassa nettikyselyjä. En ole aivan ainoa tutkija, joka on ehdottanut joukkoistamisen ja joukkoälyn tutkimuskentän hyödyntämistä kriisipalveluiden kehittämisessä.
Nokian vesikriisi 2007 on kouluesimerkki kaikin puolin. Helpolla hälytyspalvelulla oltaisiin saatu nopeasti selville saastunut alue.
Hairio.info:n mobiilisovellus on sinänsä helppokäyttöinen. Hätäpalveluissa oleellista kuitenkin olisi voida lähettää kuvia ja videoita ilman erillissovellusta, saada tietoa, mihin ottaa yhteyttä, sekä lukea viranomaispäivitykset ja uutiset.
Kyseessä on ilmeisesti Hairio.info:n koeviesti, mutta tähän hälytyspalveluissa saa tottua: ”Emolan kentän pukukoppi kaipaa maalausta.” Epäilemättä sotkuinen pukukoppi on häiriö.
Toki sosiaalisella medialla on nykyään merkittävä rooli myös hätätilanteissa, kuten Islannin tulivuorenpurkaus vuonna 2010 osoitti. Kaikki eivät kuitenkaan vielä käytä somea tai käyttää vain jotain palveluista. Keskitetty mutta teknisesti hajautettu portaali olisi edelleen paikallaan jo yksistään viranomaistiedotteille.
Suomessakin viranomaiset miettivät monipuolisesti kansalaisten osallistamista hätäviestintään. Tiiviin katsauksen saa esimerkiksi sisäministeriön loppuraportista Kohti vuorovaikutteista viranomaisviestintää.
Harmillista, että Hairio.info on toteutettu niin pienimuotoisesti. Nykyversio ei tarjoa paljoakaan lisää Tilannehuone.fi:n rinnalle.
Palvelua ei vielä löydy esimerkiksi 112.fi:sta tai Pelastustoimi.fistä. Palvelun tutuksi tekeminen yksistään nimen ja osoitteen vuoksi edellyttää jonkin verran markkinointiviestintää.
Sinänsä hätäkuvien ja -videoiden lähettämiselle olisi tarvetta. Hätäkeskuksien tietojärjestelmän uusimisessakaan ei ole otettu huomioon kuvia tai videoita.
Suomeen ei monta valtion kriisipalvelua mahdu.